Miksi minä en juurikaan pelaa D&D 5E? Ja muita ajatuksia

Dungeons & Dragons, Roolipelit -

Miksi minä en juurikaan pelaa D&D 5E? Ja muita ajatuksia

Vaikka olenkin pelannut roolipelejä jo 90-luvun alkutaipaleesta asti, julkaissut roolipeliteoksia ja ollut mukana kirjoittamassa niitä, en ole koskaan ollut vielä Luolamestarina Dungeons & Dragonsin viidennelle laitokselle. Pelaajanakaan en ole kauheasti siinä seikkaillut, muutamia kertoja.

En ole vältellyt tai ollut pelaamatta "vitosedikkaa" mistään kummallisemmasta syystä. Pelikauppiaana pelaan useita pelejä siitäkin syystä, että samalla ne saavat esittelyä ja mainosta. D&D on yksi niitä pelejä, mikä ei minun apuani juurikaan myyntiin tarvitse. Sillä on ihan omat meriittinsä ja julkkisnäkyvyytensä kiinnostusta herättääkseen ja informaatiota jakaakseen. On kuitenkin muutama syy, miksi en ole D&D viidenteen laitokseen niin paljon perehtynyt pelinjohtajana. Ja ensimmäinen liittyy vahvasti sen tunnettavuuteen ja suosioon.

Koska D&D on joskus myös synonyyminä käytössä koko roolipelaamiselle, en tosiaan koe, että minä voin hirveästi lisäarvoa sille antaa tuotteena. Tästä syystä sen sijaan, että pelaisin jo ennalta tunnettua ja hyvin tiedettyä peliä keskityn mieluummin pelaamaan pelejä, mitkä ovat vähemmän tunnettuja.

Dungeons & Dragonsilla on myös paljon tarjontaa. Suuri osa roolipelaamisesta tapahtuu sillä systeemillä. Ja se on ihan ok! Itse saan silloin tilaa ja vapautta pelata sellaisia pelejä ja systeemejä, mitkä eivät niin paljon saa huomiota. Voin myös tarjota ihmisille vaihtoehtoja helpommin. Puhumattakaan muista genreistä kuin "perusfantasia". Tähdennän, että D&D ja perusfantasiassa ei ole mitään vikaa, ne vain ovat vallitsevat roolipelaamisen saralla.

Minulla oli myöskin perusteluna, että D&D on hieman liian monimutkainen siihen, mitä minä roolipelaamiselta haen. Mutta vetäessäni peliä ensimmäisen kerran kunnolla Stranger Things aloitussetin kanssa, minun pitää perua ajatukseni ja ehkä sananikin. Antakaas kun selitän hieman.

Minä olen pelannut hyvin paljon OSR-tyylisiä pelejä, mitkä ammentavat sääntönsä inspiraationa tai jopa lähes hiilikopiona 70- ja 80-luvun Dungeons & Dragonsista. Älkää kuitenkin käsittäkö väärin, AC on mielestäni parempi panssarisysteemi! Kuitenkin, tuohon aikaan pelistä puuttui asiat kuten taidot tai featit. Kaikki oli muutenkin yksinkertaisempaa ja jättivät enemmän tilaa sääntöjen tulkinnalle - koska niitä sääntöjä ei kauheasti ollut!

Tietystikin D&D viides laitos myöskin - kuten kaikki roolipelit - antavat säännöille varaa tulkinnalle ja niitä voi käsitellä miten pelipöydässä halutaankin. Mutta itse pidän pelin pelaamisesta siten, kuin sen säännöt on esitetty kirjallisesti. Siksi on kiva pelata eri pelejä, sillä ne pelaavat hieman eri tavalla sen sijaan, että jokaisen sääntökokoelman säätää samanlaikseksi ja juuri sellaiseksi mistä itse pitää. Minulla on usea eri OSR-säännöstä, mistä jokainen simuloi samaa alkulähdettä, mutta on hieman erilainen - tästä tulee mukavaa variaatiota valita minkä iteraation tutusta haluaa ottaa käyttöönsä!

Mitä vähemmän eri roolipelejä pelaa, sitä tärkeämpää on siitä tehdä juuri sellainen kuin pelipöydässä halutaan pelata. Mutta mielestäni mitä enemmän roolipelejä pelaa, sitä enemmän pääsee nauttimaan roolipelaamisen ja sääntöjen variaatioista mitä kirjallisemmin ne ottaa. Ja tässä tulee myös se pelikauppiaspuoli; D&D 5E säännöistä on helpompi puhua asiakkaille, kun on pelannut peliä juuri niin kuin on kirjoitettu sen sijaan, että olisin pelannut sitä omalla tyylilläni.

Ja jos olisinkin pelannut sitä omalla tyylilläni, se ei olisi ollut silloin D&D 5E, vaan joku OSR-mutantti mikä muistuttaa vanhan ajan Dungeons & Dragonsia virtaviivaisempana ja muutamin talonsäännöin, mistä pidän.

Kuitenkin, nyt pelasin D&D 5E koska halusin sitä päästä pelaamaan. Mielipiteeni on, että peli on todella hyvin kirjoitettu ja tehty. Siinä on tarpeeksi sääntöjä, että se on nykyaikaiselle pelaajalle sopivan säätörikas, muttei liikaa sääntöjä, että se olisi liian monimutkainen. Huomioitavaa on, että peli vaatii jonkin verran hahmon mekaniikkojen tuntemista. Esimerkiksi velhojen ja pappien pelaajien tulee ehdottomasti tietää mitä loitsut tekevät ja miten ne toimivat, mikä on ehkä sääntöjen monimutkaisemmasta päästä. Mielestäni sääntöjen ehdottomasti heikoin lenkki on taitolista. Vähäisestä kokemuksestani pelaajat tuijottavat liikaa taitolistaa ja mitä heidän hahmot mahdollisesti osaavat sen sijaan, että he miettisivät mitä heidän hahmot haluavat annetussa tilanteessa tehdä. Dungeons & Dragonsin kaltaisessa fantasiaseikkailussa se on rajoittava tekijä.

Olen kuitenkin tyytyväinen vetämääni peliin ja pelaajiin. Pelaaminen oli todella hauskaa. Osatekijänä tietysti D&D, sillä mahdollisimman kirjaimellisesti vedettynäkin se toimi varsin mainiosti (sivuhuomautus: moni peli alkaa kompuroida hauskuudessa jos niitä vetää mahdollisimman kirjaimellisesti).

Nyt voin suositella Dungeons & Dragonsin viidettä laitosta ihan oikeasti pelikokemuksen kautta hyvänä pelinä sen sijaan, että suosittelisin sitä suosion ja lähestyttävyyden takia hyvänä pelinä. Tämä on erittäin hyvä portti roolipelaamiseen, mutta myöskin erittäin hyvä paikka asettua aloilleen. Kannustan kuitenkin teitä kaikkia pelaajia kokeilemaan muitakin roolipelejä kuin Dungeons & Dragonsia. Ja kannustan myös kokeilemaan pelejä siten, kuin ne on kirjoitettu eli säännöt on tarkoitettu pelattavaksi. Monesti roolipeli tuntuu ihan erilaiselta, riippuen miten sen sääntöjä käytetään tai parhaimmillaan millä sääntösysteemillä sitä vedetään.

Artikelissa mainitsin pari kertaa termin OSR. Tämä tarkoittaa Old-school reneissance, revival, tai rules. Eli on pelisysteemi, mikä pohjaa sääntönsä 70- ja 80-luvun alkuperäisille Dungeons & Dragonseille. Mutta OSR ei jää ainoastaan sääntötekniseksi termiksi. Se on myös pelityyli, design-filosofia ja DIY-mentaliteetti.

OSR ei aina ole pelkästään luolastojen koluamista vanhanaikaisilla säännöillä, vaan myös vapaus tehdä tietyn sääntörungon puitteissa mitä lystää siten, että se on kuitenkin yhteensopiva helposti muiden saman suunnittelufilosofian ja -mekaniikan pelien kanssa.

Tämä on sen verran iso pandoran lipas aiheena, että vaatii hieman enemmän palstatilaa sen käsittelyyn. Mutta pähkinänkuoressa tuossa on tarvittava tieto, mitä on OSR.


1 comment

  • Thorwald

    Se, että pelaajat seuraavat liikaa skilli-listaustaan ja tekevät sen mukaan ja sen takia päätöksiä peleissä, johtuu siitä että he ovat pelanneet tarpeeksi usein ddtä ja heidän dm:t ovat noudattaneet orjallisesti dc-taulukoita. Tämä on helposti muutettavissa vain sillä että dm “lukee” tilannetta ja antaa pelaajan onnistua mahdottomissa ja ns. Tyhmissä teoissa. Tämän takia on erittäin tärkeää, että dm:n noppaheitot tehdään piilossa. Ja dm taas kerran lukee peliä ja pelaajien olotilaa ja muuttaa tulosta sen mukaan. Ketä haittaa jos porukan kääpiö onnistuu huijaamaan vartijaa luulemaan häntä haltijaksi vaikka päällä on 5min meikit ja puusta tehdyt tekokorvat?
    Päätän mielipiteeni kuuluisan merirosvokapteenin sanoja:
    The code is more what you’d call “guidelines” than actual rules.
    Hector Barbossa

Leave a comment

Please note, comments must be approved before they are published